Viimeiset viinipullot

Sunnuntaiaamuna 22. marraskuuta 2020 silmäni rävähtivät auki. Ensinnäkin automaation tavoin häpeästä, ja toisekseen pelosta siitä, mitä olen jättänyt tekemättä, ja kolmannekseen siitä, mitä olen tehnyt. Sohvalta kuului voimakasta krapulaista tuhinaa ja sohvan vieressä seisoi puolilleen juotu viinipullo, joka ei ollut puolillaan siksi, että olisimme sohvalla nukkuvan kanssa juoneet vain lasilliset, vaan koska viidennen pullon jälkeenContinue reading ”Viimeiset viinipullot”